<<
Paluu artikkeliluetteloon
Aapo Pääkkö ja Timo Rytkönen /www.mielenkielella.com
Kuinka
voin hyödyntää tunteita oman hyvinvointini lisäämiseksi? Ohjaavatko
tunteet minua vai minä tunteitani? Tunteet ja aikaisemmat kokemukset
vaikuttavat työssä jaksamiseen sekä kaikkeen henkiseen hyvinvointiimme
ohjaten toimintaamme. Kokemamme tunteet kulkeutuvat työpaikalta kotiin ja
päinvastoin. Puhuessamme, että joku toi töitä kotiin,
emme useinkaan tarkoita sitä kirjaimellisesti. Tuoda töitä
kotiin on pikemminkin eufenismi: puramme kotona läheisiimme erilaisia
työpaikalla syntyneitä pahanolontunteita ja emmekä pysty edes kotona
vapautumaan niistä: uusintamaan itseämme kodin rauhassa. Tunteittemme
pohjalta myös tulkitsemme toisten tapaa toimia ja omaa suhdettamme tilanteisiin.
Näistä tulkinnoista voi syntyä väärinymmärrysten
ja loukkaantumisten ketjuja. Usein kerrottu vitsi kertoo tästä ketjuuntumisesta:
aamulla yrityksen toimitusjohtajan aamupuuro palaa pohjaan ja illalla saman yrityksen
vahtimestarin vaimo potkaisee kiukuissaan naapurin koiraa. Filosofi Ludwig
Wittgenstein esitti aikoinaan kysymyksen: Miten päästää
kärpänen ulos pullosta, jonka suu on koko ajan auki? Työpaikalla
tai kotona voivat jotkut asiat jäädä vaivaamaan mieltämme.
Siellä voi olla kiirettä, eivätkä asiat mene suunnitelmiemme
mukaan. Meistä alkaa tuntua, että vaikka kuinka yritämme ratkaista
asioita, ne eivät etene: pahaolo lisääntyy, työtoverit näyttäytyvät
yhä enemmän uhkina, kotona läheiset vastaavat vihaisesti, olemme
yhä enemmän sosiaalisissa tilanteissa puolustusvalmiudessa mahdollisia
tulevia uhkia vastaan. Alamme olla kärpäsiä pullossa. Mitä
kiivaammin pörräämme ympäriinsä niin työssä
kuin henkilökohtaisessa elämässämmekin etsien ratkaisuja itseämme
vaivaaviin asioihin, sitä suuremmaksi kasvaa tuntemuksemme siitä, että
olemme jonkin vankina ja yrityksemme ovat tehottomia. Sokeudumme näkemään
sitä, että pullon suu onkin auki ja voisimme halutessamme lentää
ulos vapauteen. Ihmisen elämä on kokonaisuus
Yksi
keino hallita sitä, etteivät kotiasiat vaikuta työhömme tai
päinvastoin on pyrkimys tehdä eri keinoin rajaa työn ja vapaa-ajan
välille: työasiat työasioina. Ajattelemme hyvin yleisesti,
että työpaikka on enemmän niiden asioiden valtakunta, jossa asioita
järjestellään järkevän loogisesti ja rationaalisesti.
Vastaavasti koti on tunteen valtakunta. Työpaikalla ei kuulu
tunteilla. Kuitenkin iso osa työstä koostuu erilaisista
sosiaalisista kontakteista ja arkisetkin työpaikan ratkaisut ovat meille
merkittäviä ja herättävät meissä tunteita. Kun rajaamme
työstä tunteen valtakunnan asioita pois pitääksemme
yllä mahdollisuuttamme täydentää ja uusintaa itseämme
vapaa-ajalla, voi kysyä rajaammeko itseltämme pois niitä vaihtoehtoja
ja välineitä, joilla voisimme paremmin käsitellä ja ratkaista
työstämme aiheutuvia haasteita. Kun selitämme työpaikan vaikeuksia,
emme suinkaan puhu rationaalisella kielellä. Tämän päivän
työelämän ongelmia nimetään tunnetta kuvaavilla sanoilla:
työuupumus, jaksaminen, stressi, kiire, väsymys jne. Olisiko meidän
syytä enemmän työpaikoillakin ottaa käyttöömme tunteen
valtakunnan välineitä.
Ihmisen elämä on kokonaisuus,
jota voi verrata perinteiseen joulukoristeeseen - olkihimmeliin. Himmelissä
toisistaan erilliset oljet on yhdistetty toisiinsa komeaksi kokonaisuudeksi lankojen
ja solmujen avulla. Kun yhtä olkea vetää rajusti, koko himmeli
heiluu. Kun liike pysähtyy, kaikki oljet ovat hiukan eri asennossa toisiinsa
nähden verrattuna aikaisempaan. Jos kokonaisuuden yhteen osaan kohdistuva
paine on liian suuri, voi pahimmassa tapauksessa koko himmeli hajota: myös
sieltä mihin paine ei suoraan kohdistunut.
Ruotsalainen työelämän
stressitutkija Lennart Levi on todennut: "Ei ole mitään syytä
sanoa, ettemme voisi tehdä kaikkia stressin ehkäisytoimia jo nyt. Tiedämme
riittävän paljon siitä millä työstressiltä vältytään.
Ihmiset tarvitsevat itsesäätelyoikeutta, kunnioitusta, arvostusta ja
hyviä sosiaalisia suhteita." Perustellusti voi ajatella, että näitä
elementtejä lisäämällä pystyisimme toimimaan kokonaisempina
ihmisinä myös työssämme. Tiedostamalla tunteesi voit
toimia tarkoituksenmukaisemmin
Arvioimme jokaista kokemaamme hetkeä
tunneasteikolla ikävästä mukavaan. Tallennamme nämä tunnekokemuksemme
tunnemuistiin. Uusia tilanteita arvioimme suhteessa aikaisempiin kokemuksiimme.
Tällä tavoin tehdyt yleistykset helpottavat meitä hallitsemaan
jatkuvasti lisääntyvää informaation määrää
ja luovat turvallisuutta ja hallinnan tunnetta. Toisinaan johtopäätöksemme
ja sitä kautta toimintamme voi olla epätarkoituksenmukaista katsottuna
vallitsevasta tilanteesta käsin ja vastaavasti tekemämme johtopäätökset
voivat olla mielekkäitä aikaisempiin kokemuksiimme verrattuna. Myös
tämä ristiriita synnyttää meissä hämmennystä
ja sitä voimakkaampia tunteita, mitä voimakkaammin tuon ristiriidan
koemme. Yksittäiset tunteet, jotka syntyvät toisiaan muistuttavissa
tilanteissa ketjuuntuvat. Mitä useammin nämä kielteiset tai myönteiset
tunnekokemukset elävöityvät, sitä pidempiä näistä
samanaikaisesti aktivoituvista tunnejälkien ketjuista tulee. Ne muodostavat
ikään kuin junia, joihin samankaltaisiksi luokittelemamme kokemukset
lisäävät vaunuja perään. Jokin irrallinen tilanne liittyessään
junan jatkeeksi herättää meissä koko junan vetämän
joko raskauden ja painon tai ilon ja keveyden. Toisaalta mitä pidempi juna
on, sitä hitaammin se pysähtyy tai sitä vaikeampaa sitä on
saada kääntymään. Kielteiseksi koettujen tunteiden
takaa on löydettävissä myönteinen tai hyödynnettävissä
oleva viesti. Kielteiset tunteet suojelevat meitä ja viestittävät
muutostarpeesta. Jos joudumme toimimaan meille tärkeiden arvojen vastaisesti,
tilanne tuntuu pahalta tai ahdistavalta. Ristiriita työn ja yksityiselämän
tärkeiden arvojen välillä ahdistaa. Jos työ syö voimat
perheen tai ystävien kanssa yhdessä olon hetkistä tai muusta meille
arvokkaasta, voimme kokea tilanteen epämukavana. Pitkään jatkuessaan
tällainen tilanne saa aikaan kiukkuisuutta, alavireisyyttä ja jopa masentuneisuutta.
Voimakkaat tunnereaktiot, joita kohtaamme esimerkiksi työyhteisöissä
tai asiakastilanteissa voivat pohjautua aikaisempiin kokemuksiin, eivätkä
ole yhteydessä pelkästään kyseiseen tilanteeseen. Kuinka
voin olla uskollinen itselleni ja omalle hyvinvoinnilleni?
Ensimmäinen
askel oman hyvinvointinsa parantamiseen on yksinkertainen ja toimiva: kuuntele
omia tuntemuksiasi. Asennoitumisellasi voit vaikuttaa siihen, miltä arkesi
tuntuu. Jos joku tilanne herättää sinussa kielteisen tunteen toistuvasti,
on se merkki muutoksen tarpeesta. Silloin on syytä pysähtyä miettimään
sitä, kuinka voit suhtautua asiaan toisin tai toimia toisin, sillä pitkään
jatkuessaan kielteisten tunteiden ylivalta myönteisistä tunteista voi
johtaa henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Brittiläinen psykiatri
ja kouluttaja Elsbeth McAdams on sanonut: "Jokaisen ongelman takana on turhautunut
unelma". Kaivamalla auki nuo unelmat ongelmien takaa voimme löytää
suunnan kohti suurempaa hyvinvointia. Usein ongelmat voi muuntaa tavoite- tai
unelmakielelle. Tämä on toiveikkaampi ja energisoivampi näkökulma
samoihin asioihin. Näin tunteen valtakunnasta tulleen uuden näkökulman
avulla asioita voi helpommin loogisesti ja rationaalisestikin järjestellä.
Tämä vastaavasti lisää omaa pystyvyyden ja hallinnan tunnetta;
myönteiset asiat ketjuuntuvat ja kertautuvat. Työnteko tai vapaa-aika
voi olla lataavaa tai kuluttavaa sen mukaan, millaisia tunteita siitä saa.
Jos hyvää mieltä tuottavat asiat ja saavuttamattomat tavoitteet,
eli hiertävät asiat, ovat tasapainossa keskenään ihminen voi
hyvin. Jos kielteisten tunteiden ylivalta hyvää mielen tunteista jatkuu
pitkään, voi se johtaa hyvinvoinnin ja jopa toimintakyvyn heikkenemiseen
toisinaan jopa sairastumiseen. Käytämme psyykkisiä
suojautumiskeinoja muokataksemme kokemustamme todellisuudesta sellaiseksi, jota
meidän on helpompi kestää ja selviytyä. Tyypillisiä kaikkien
tuntemia suojautumiskeinoja ovat muun muassa syyttely, selittely, arvon kieltäminen,
mökötys ja asioiden näkeminen mustavalkoisena (selkeä kahtiajako,
joko-tai -asetelma, voi lisätä hallinnan tunnetta). Toisaalta
suojauskeinot ovat hyödyllisiä, toisaalta ne kuluttavat henkisiä
energiavarojamme. Tummien tunteiden jatkuva voimakas aktivointi voi
kuluttaa meidät henkisesti loppuun. Se voi johtaa myös masennukseen
tai loppuun palamiseen. Masentuneet aivot eivät halua työskennellä
ja uusien asioiden oppiminen voi tuntua kuormittuneena entistä vaikeammalta,
ärtyisyys lisääntyä. Henkiset paineet voivat ilmetä myös
kehollisina oireina. Epämukavat tunteet ovat itse asiassa hyödyllisiä
ja hyödynnettävissä. Niillä on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus
ja ne voivat viestiä muutostarpeesta.
Pysähdy, kuuntele tunteitasi
ja viestejä tunteittesi takana! On hyvä olla utelias ja uskollinen itseään
sekä tuntemuksiaan kohtaan. Mistä sinun oma elämäsi himmeli
koostuu? Voit alkaa lajitella elämäsi osia lyhyisiin ja pitkiin olkiin
sekä tutkiskella olkien solmukohtia. Jo se, että nimeät omia tunteitasi,
arvojasi ja uskomuksiasi sekä unelmiasi lisää elämääsi
hallinnan tunnetta ja hyvinvointia. << Paluu
artikkeliluetteloon |