Terapiaa
   Koulutusta
   Konsultaatiota


   Arvostavalla asenteella
 
 

 

<< Paluu artikkeliluetteloon

Aapo Pääkkö ja Timo Rytkönen /www.mielenkielella.com

Kuinka voin hyödyntää tunteita oman hyvinvointini lisäämiseksi?
Ohjaavatko tunteet minua vai minä tunteitani?

Tunteet ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat työssä jaksamiseen sekä kaikkeen henkiseen hyvinvointiimme ohjaten toimintaamme. Kokemamme tunteet kulkeutuvat työpaikalta kotiin ja päinvastoin. Puhuessamme, että joku ”toi töitä kotiin”, emme useinkaan tarkoita sitä kirjaimellisesti. ”Tuoda töitä kotiin” on pikemminkin eufenismi: puramme kotona läheisiimme erilaisia työpaikalla syntyneitä pahanolontunteita ja emmekä pysty edes kotona vapautumaan niistä: uusintamaan itseämme kodin rauhassa. Tunteittemme pohjalta myös tulkitsemme toisten tapaa toimia ja omaa suhdettamme tilanteisiin. Näistä tulkinnoista voi syntyä väärinymmärrysten ja loukkaantumisten ketjuja. Usein kerrottu vitsi kertoo tästä ketjuuntumisesta: aamulla yrityksen toimitusjohtajan aamupuuro palaa pohjaan ja illalla saman yrityksen vahtimestarin vaimo potkaisee kiukuissaan naapurin koiraa.

Filosofi Ludwig Wittgenstein esitti aikoinaan kysymyksen: ”Miten päästää kärpänen
ulos pullosta, jonka suu on koko ajan auki?” Työpaikalla tai kotona voivat jotkut asiat jäädä vaivaamaan mieltämme. Siellä voi olla kiirettä, eivätkä asiat mene suunnitelmiemme mukaan. Meistä alkaa tuntua, että vaikka kuinka yritämme ratkaista asioita, ne eivät etene: pahaolo lisääntyy, työtoverit näyttäytyvät yhä enemmän uhkina, kotona läheiset vastaavat vihaisesti, olemme yhä enemmän sosiaalisissa tilanteissa puolustusvalmiudessa mahdollisia tulevia uhkia vastaan. Alamme olla kärpäsiä pullossa. Mitä kiivaammin pörräämme ympäriinsä niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässämmekin etsien ratkaisuja itseämme vaivaaviin asioihin, sitä suuremmaksi kasvaa tuntemuksemme siitä, että olemme jonkin vankina ja yrityksemme ovat tehottomia. Sokeudumme näkemään sitä, että pullon suu onkin auki ja voisimme halutessamme lentää ulos vapauteen.


Ihmisen elämä on kokonaisuus

Yksi keino hallita sitä, etteivät kotiasiat vaikuta työhömme tai päinvastoin on pyrkimys tehdä eri keinoin rajaa työn ja vapaa-ajan välille: ”työasiat työasioina”. Ajattelemme hyvin yleisesti, että työpaikka on enemmän niiden asioiden valtakunta, jossa asioita järjestellään järkevän loogisesti ja rationaalisesti. Vastaavasti koti on ”tunteen valtakunta”. Työpaikalla ei kuulu ”tunteilla”. Kuitenkin iso osa työstä koostuu erilaisista sosiaalisista kontakteista ja arkisetkin työpaikan ratkaisut ovat meille merkittäviä ja herättävät meissä tunteita. Kun rajaamme työstä ”tunteen valtakunnan” asioita pois pitääksemme yllä mahdollisuuttamme täydentää ja uusintaa itseämme vapaa-ajalla, voi kysyä rajaammeko itseltämme pois niitä vaihtoehtoja ja välineitä, joilla voisimme paremmin käsitellä ja ratkaista työstämme aiheutuvia haasteita. Kun selitämme työpaikan vaikeuksia, emme suinkaan puhu rationaalisella kielellä. Tämän päivän työelämän ongelmia nimetään tunnetta kuvaavilla sanoilla: työuupumus, jaksaminen, stressi, kiire, väsymys jne. Olisiko meidän syytä enemmän työpaikoillakin ottaa käyttöömme ”tunteen valtakunnan” välineitä.

Ihmisen elämä on kokonaisuus, jota voi verrata perinteiseen joulukoristeeseen - olkihimmeliin. Himmelissä toisistaan erilliset oljet on yhdistetty toisiinsa komeaksi kokonaisuudeksi lankojen ja solmujen avulla. Kun yhtä olkea vetää rajusti, koko himmeli heiluu. Kun liike pysähtyy, kaikki oljet ovat hiukan eri asennossa toisiinsa nähden verrattuna aikaisempaan. Jos kokonaisuuden yhteen osaan kohdistuva paine on liian suuri, voi pahimmassa tapauksessa koko himmeli hajota: myös sieltä mihin paine ei suoraan kohdistunut.

Ruotsalainen työelämän stressitutkija Lennart Levi on todennut: "Ei ole mitään syytä sanoa, ettemme voisi tehdä kaikkia stressin ehkäisytoimia jo nyt. Tiedämme riittävän paljon siitä millä työstressiltä vältytään. Ihmiset tarvitsevat itsesäätelyoikeutta, kunnioitusta, arvostusta ja hyviä sosiaalisia suhteita." Perustellusti voi ajatella, että näitä elementtejä lisäämällä pystyisimme toimimaan kokonaisempina ihmisinä myös työssämme.

Tiedostamalla tunteesi voit toimia tarkoituksenmukaisemmin

Arvioimme jokaista kokemaamme hetkeä tunneasteikolla ikävästä mukavaan. Tallennamme nämä tunnekokemuksemme tunnemuistiin. Uusia tilanteita arvioimme suhteessa aikaisempiin kokemuksiimme. Tällä tavoin tehdyt yleistykset helpottavat meitä hallitsemaan jatkuvasti lisääntyvää informaation määrää ja luovat turvallisuutta ja hallinnan tunnetta.

Toisinaan johtopäätöksemme ja sitä kautta toimintamme voi olla epätarkoituksenmukaista katsottuna vallitsevasta tilanteesta käsin ja vastaavasti tekemämme johtopäätökset voivat olla mielekkäitä aikaisempiin kokemuksiimme verrattuna. Myös tämä ristiriita synnyttää meissä hämmennystä ja sitä voimakkaampia tunteita, mitä voimakkaammin tuon ristiriidan koemme.

Yksittäiset tunteet, jotka syntyvät toisiaan muistuttavissa tilanteissa ketjuuntuvat. Mitä useammin nämä kielteiset tai myönteiset tunnekokemukset elävöityvät, sitä pidempiä näistä samanaikaisesti aktivoituvista tunnejälkien ketjuista tulee. Ne muodostavat ikään kuin junia, joihin samankaltaisiksi luokittelemamme kokemukset lisäävät vaunuja perään. Jokin irrallinen tilanne liittyessään ”junan jatkeeksi” herättää meissä koko junan vetämän joko raskauden ja painon tai ilon ja keveyden. Toisaalta mitä pidempi juna on, sitä hitaammin se pysähtyy tai sitä vaikeampaa sitä on saada kääntymään.

Kielteiseksi koettujen tunteiden takaa on löydettävissä myönteinen tai hyödynnettävissä oleva viesti. Kielteiset tunteet suojelevat meitä ja viestittävät muutostarpeesta. Jos joudumme toimimaan meille tärkeiden arvojen vastaisesti, tilanne tuntuu pahalta tai ahdistavalta. Ristiriita työn ja yksityiselämän tärkeiden arvojen välillä ahdistaa. Jos työ syö voimat perheen tai ystävien kanssa yhdessä olon hetkistä tai muusta meille arvokkaasta, voimme kokea tilanteen epämukavana. Pitkään jatkuessaan tällainen tilanne saa aikaan kiukkuisuutta, alavireisyyttä ja jopa masentuneisuutta.

Voimakkaat tunnereaktiot, joita kohtaamme esimerkiksi työyhteisöissä tai asiakastilanteissa voivat pohjautua aikaisempiin kokemuksiin, eivätkä ole yhteydessä pelkästään kyseiseen tilanteeseen.


Kuinka voin olla uskollinen itselleni ja omalle hyvinvoinnilleni?

Ensimmäinen askel oman hyvinvointinsa parantamiseen on yksinkertainen ja toimiva: kuuntele omia tuntemuksiasi. Asennoitumisellasi voit vaikuttaa siihen, miltä arkesi tuntuu. Jos joku tilanne herättää sinussa kielteisen tunteen toistuvasti, on se merkki muutoksen tarpeesta. Silloin on syytä pysähtyä miettimään sitä, kuinka voit suhtautua asiaan toisin tai toimia toisin, sillä pitkään jatkuessaan kielteisten tunteiden ylivalta myönteisistä tunteista voi johtaa henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Brittiläinen psykiatri ja kouluttaja Elsbeth McAdams on sanonut: "Jokaisen ongelman takana on turhautunut unelma". Kaivamalla auki nuo unelmat ongelmien takaa voimme löytää suunnan kohti suurempaa hyvinvointia. Usein ongelmat voi muuntaa tavoite- tai unelmakielelle. Tämä on toiveikkaampi ja energisoivampi näkökulma samoihin asioihin. Näin ”tunteen valtakunnasta” tulleen uuden näkökulman avulla asioita voi helpommin loogisesti ja rationaalisestikin järjestellä. Tämä vastaavasti lisää omaa pystyvyyden ja hallinnan tunnetta; myönteiset asiat ketjuuntuvat ja kertautuvat.

Työnteko tai vapaa-aika voi olla lataavaa tai kuluttavaa sen mukaan, millaisia tunteita siitä saa. Jos hyvää mieltä tuottavat asiat ja saavuttamattomat tavoitteet, eli hiertävät asiat, ovat tasapainossa keskenään ihminen voi hyvin. Jos kielteisten tunteiden ylivalta hyvää mielen tunteista jatkuu pitkään, voi se johtaa hyvinvoinnin ja jopa toimintakyvyn heikkenemiseen – toisinaan jopa sairastumiseen.

Käytämme psyykkisiä suojautumiskeinoja muokataksemme kokemustamme todellisuudesta sellaiseksi, jota meidän on helpompi kestää ja selviytyä. Tyypillisiä kaikkien tuntemia suojautumiskeinoja ovat muun muassa syyttely, selittely, arvon kieltäminen, mökötys ja asioiden näkeminen mustavalkoisena (selkeä kahtiajako, joko-tai -asetelma, voi lisätä hallinnan tunnetta).

Toisaalta suojauskeinot ovat hyödyllisiä, toisaalta ne kuluttavat henkisiä energiavarojamme. ”Tummien tunteiden” jatkuva voimakas aktivointi voi kuluttaa meidät henkisesti loppuun. Se voi johtaa myös masennukseen tai loppuun palamiseen. Masentuneet aivot eivät halua työskennellä ja uusien asioiden oppiminen voi tuntua kuormittuneena entistä vaikeammalta, ärtyisyys lisääntyä. Henkiset paineet voivat ilmetä myös kehollisina oireina.

Epämukavat tunteet ovat itse asiassa hyödyllisiä ja hyödynnettävissä. Niillä on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus ja ne voivat viestiä muutostarpeesta.

Pysähdy, kuuntele tunteitasi ja viestejä tunteittesi takana! On hyvä olla utelias ja uskollinen itseään sekä tuntemuksiaan kohtaan. Mistä sinun oma elämäsi himmeli koostuu? Voit alkaa lajitella elämäsi osia lyhyisiin ja pitkiin olkiin sekä tutkiskella olkien solmukohtia. Jo se, että nimeät omia tunteitasi, arvojasi ja uskomuksiasi sekä unelmiasi lisää elämääsi hallinnan tunnetta ja hyvinvointia.

<< Paluu artikkeliluetteloon